Sunday, September 13, 2009

Friday Night Lights vol 1&2


Hart Indians vs El Camino Real. Kentalla Hart hyokkays ja El Camino puolustus. Taustalla nakyy vieraskatsomo, jossa istuvat kaikki El Caminosta pelia seuraamaan tulleet.


Parin viikon tauon jalkeen palaan vihdoin blogin aareen. Monena iltana on ollut tarkoitus kirjoittaa, mutta valitsin kuitenkin aina unen napyttelyn sijaan. Koulunkayntiin on syntymassa rutiini:

6:45 heratys maanantaista perjantaihin
7:40 pyoralla tai autokyydilla kouluunlahto
8:00 ensimmainen oppitunti
12:20-13.00 lounastunti ja lunch meeting jenkkifutisjoukkueen kanssa
13.00-14.00 hyppytunti ennen jenkkifutisharkkoja. Menemme yleensa kaverini Jaken kotiin lepailemaan ja katsomaan tv:ta.
14.00-n.18.15 jenkkifutisharkat koulun kentalla.
n. 18.45-19.00 takaisin kotona

Torstaisin harkat ovat lyhyemmat (kaymme taktiikkaa lapi shortseissa ja hartiasuojissa seuraavan paivan pelia varten) ja perjantaisin harkkoja ei ole ollenkaan, koska perjantai on pelipaiva.

Perjantai onkin erityinen paiva monessa suhteessa. Jokainen jalkapallojoukkeen pelaaja tulee kouluun paallaan "gameday shirt" eli harmaa polo-paita jonka rinnassa komeilee joukkueen logo. Pieni asia tuo kummasti joukkue- ja kouluhenkea, kun kaikilla on samanlainen paita paalla ja ohikulkijat toivottelevat menestysta illan otteluun.

19:30 Niin sanotusti rajahtaa, eli peli alkaa. Yleison hurratessa juoksemme cheerleadereiden piteleman lakanan lapi. Juuri ennen ottelun aloituspotkua meteli on valtava: yleiso huutaa ja koulun bandi laittaa kaikilla soittimilla kaiken peliin. Pallon sinkoutuessa ilmaan katsomo kohahtaa ja potkaisevan joukkueen pelaajat viilettavat pallon peraan. Pelitapahtuma on varsinainen spektaakkeli. Selostaja ja cheerleaderit yllyttavat muhkeankokoista yleisoa kayttamaan aanijanteitaan. Orkesterisoittimin varustettu bandi soittaa valilla musiikkia ja puoliajalla tekonurmen valtaavat erilaiset musiikki- ja tanssiesitykset.

Takana on kaksi pelia, joista kumpikaan ei takuulla jattanyt yleisoa kylmaksi. Ensimmainen peli El Camino Realia vastaan paattyi hurjan loppukirin jalkeen tappioon. Joukkueemme nousi (0-26) tappioasemasta (27-33) lopputulokseen. Toinen pelimme oli myos kotikentalla, Palmdalea vastaan. Tasaisissa lukemissa mentiin lahes hamaan loppuun asti. Hart Indians sai pallon haltuunsa syvalla omalla alueellaan, kun pelikellossa oli noin puolitoista minuuttia jaljella, lukemat taululla 34-34. No-huddle hyokkays eteni vastustamattomasti saaden pallon vastustajan 30 jaardin linjalle. Kellossa oli jaljella enaa kahdeksan sekuntia ja yleiso pidatti hengitystaan Indiansin potkaisijan yrittaessa potkumaalia. Pallo lensi maalihaarukan valista, potkumaali onnistui ja yleiso ja pelaajat riehaantuivat taysin! Lopputulos Hart 37 Palmdale 34



3 comments:

  1. Sitä on ilmeisesti tsempattu oikein huolella tokassa pelissä, kun näkyi osuneen valmentajien puolelta P.O.G titteli.. Loistavaa, that's the way to go!! :)

    ReplyDelete
  2. Hei onks tuttu 58 numero menossa mukana??

    ReplyDelete
  3. Toka peli oli tosiaan kaikilta parempi, mutta lahinna coachit anto sen palkinnon hyvista suorituksista sen viikon reeneissa :) Tuli otettua vahan osumaa ja juostua ihan hyvin pallon kanssa.

    Vilho: 58 oli amerikan mantereella jo kaytossa, mutta siirryin 38:aan!

    ReplyDelete